Lapinlahti / Historia

"Onkivesi on polveileva ja pitkulainen järvi Kallaveden-Iisalmen reitillä, Saimaan vesistön pohjoisimpia osia. Jääkausi on määrännyt sille saman luode-kaakko-suunnan kuin muullekin Järvi-Suomen maisemalle, mutta syvältä se ei ole Onkiveden kohdalla maaperää raapaissut. Kaunis ja vehmasrantainen järvi on matala. Savo loppuu tänne Iisalmen tietämille, ja järvi- ja mäkimaiseman pehmeä leppeys vaihtuu pian pohjoisempana karummaksi."

"Lapinlahti on Onkivedestä itään päin antava laakea, lähes ympyränmuotoinen lahti. Sana lappi on tarkoittanut alunperin asumatonta ja kaukaista erämaata, lapinkorpea. Ikivanha sanonta "kun lanta sakenee, niin lappi pakenee" ilmaisee asian hyvin: kun ihmisten ja karjan lanta eli vakituinen asutus eteni, erämaa väistyi loitommaksi."

"Lapinlahden ja koko Pohjois-Savon uudisasukkaat tulivat pääasiassa eteläisestä Savosta: Rantasalmelta, Juvalta, Sulkavalta ja Säämingistä eli nykyisestä Savonlinnasta. Asutus lisi siinä määrin, että vuonna 1548 oli tarpeen perustaa Tavinsalmen hallintopitäjä. Se oli nykyisen Pohjois-Savon suuruinen. Laajan alueen pohjoisosaan oli heikot ja muun muassa Lammasvirran vuoksi vaaralliset kulkuyhteydet. Seudun oloja kohentamaan perustettiin Iisalmen pitäjä vuonna 1627, ja siihen tulivat kuulumaan myös Lapinlahden tienoon kylät."

"Keskeiseksi yhdyskunnaksi Lapinlahdella muodostui Onkiveden rannalla oleva Ollikkala, nykyinen Lapinlahden kirkonkylä. Jo vuonna 1561 Tahvo Ollikaisella oli siellä taloutensa, ja samoihin aikoihin seudun kylissä tiedetään jo asuneen myös muun muassa Ryynäsiä, Kärkkäisiä, Martikaisia, Ruotsalaisia, Kähkösiä ja Jääskeläisiä. Ollikkala kehittyi varakkaaksi ja itsetietoiseksi kyläksi, jossa alkoi esiintyä haluja Iisalmesta itsenäistymiseen."

"Myös tämän kylän hallitsija vaihtui Ruotsin kuninkaasta Venäjän keisariksi vuonna 1809. Aleksanteri I tutustui uuteen suuriruhtinaskuntaansa ja teki matkan Suomen sodan taistelupaikoille Iisalmeen 1819. Keisarin seurue syötti ja lepuutti hevosiaan Lapinlahdella Savonjärven Kärkkäälässä, ja hänen ystävällisyytensä teki talon väkeen hyvän vaikutelman. Keisari kulki kärritietä, joka halkoi Lapinlahden tienoita. Tämä 1780-luvulla valmistunut Pohjois-Savon vanhin valtamaantie noudattelee suunnilleen nykyisen viitostien linjaa."

"Kylälle saatiin pappi 1760-luvulla, ja Väärnin kruununtilasta päätettiin tehdä kappalaisen pappila. Rukoushuone valmistui vuonna 1826, ja Lapinlahti julistettiin omaksi kirkkoherrapitäjäkseen 1858. Sen monipuolisten paimenten ja lukkarien sekä mallitiloina toimineiden pappiloiden osuus seudun kehitykseen oli huomattava, kuten suomalaisella maaseudulla yleensä. Maalliset ja hengelliset asiat erotettiin valtakunnan laissa 1865, ja niin Lapinlahden kunta syntyi 1874."

"Lapinlahden rajat tulivat myötäilemään Onkiveden suuntaa ja jättivät sisälleen monenlaisia maisematyyppejä länsiosien alavasta järvimaastosta itäosien korkealle kohoaviin, metsäisiin mäkiseutuihin. 1860-luvulla maisemia koettelivat myöhäiset keväät ja aikaiset hallat hirveällä tavalla: savutupien väki näki nälkää, ja runsaimman sadon korjasi kuolema. Kurjuudesta koitui Lapinlahdelle se hyöty, että valtion hätäaputyömaana ryhdyttiin rakentamaan Nerkoon kanavaa. Sen valmistuessa 1869 kulkuyhteydet pitäjään kohenivat, ja sisävesilaivaliikenne Lapinlahden vesillä alkoi. Suomelle suosiollisen keisarin Aleksanteri II:n aikana maan yleiset olot ja lainsäädäntö kohentuivat monin tavoin. Lapinlahdella muun muassa uusi kaunis kirkko valmistui 1880 ja kansakoulu aloitti toimintansa 1881. Kansanvalistuksen innostus virisi, suomenkieliset ja -mieliset harrastukset tarttuivat."

"Henkiseen ilmastoon Lapinlahdella vaikuttivat kansan 1700-luvun lopulla kokemat hengelliset herätykset. Telppäsniityn heinäväen kokemuksista kesällä 1796 syntyi vähitellen luterilaisen kirkon sisäinen seuraliike, herännäisyys eli körttiläisyys. Sen johtoon nousi pitäjän eteläosassa Tölvän kylällä syntynyt talonpoika Paavo Ruotsalainen (1777-1854). Tekohurskautta vastustanut ja jokaisen ihmisen omakohtaista, sisäistä uskonelämää korostanut liike vaikutti myös ulkoisiin oloihin. Vaikka Varpaisjärven kautta Nilsiään muuttanut Paavo itse kulki puhujamatkoillaan ympäri maata omaa perhettään laiminlyöden, hänen vaikutuksensa ansiosta monen perheen olot kohenivat. Rehellisyys, ahkeruus, lukutaito ja ylipäätään maallistenkin asioiden kelpo hoitaminen tulivat heränneille tärkeiksi."

"1800-luvun lopulta lähtien Lapinlahdella alkoivat vaikuttaa voimakkaat kulttuuripersoonat. Väärnin pappilan apupappina muutaman vuoden toimineesta H. G. Theodor Brofeldtista (1837-1914) tuli Iisalmen kirkkoherra ja laajalti rakastettu, kansanomainen Ukko-Ruuhveltti, ja hänen esikoispojastaan kirjailija Juhani Aho (1861-1921). Nuorukainen julkaisi vuonna 1884 ensimmäisen mestariteoksensa Rautatie, joka tuli kuulumaan lukuisten suomalaisten koululaispolvien välttämättömään lukemistoon. Romaanin tapahtumat Aho sijoitti osittain syntymäpitäjäänsä Lapinlahdelle, vaikka rautatieyhteys kylälle avautui vasta liki parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1901. Lapinlahdelta taideopintojen pariin ponnisti sisulla Pekka Halonen (1865-1933) aukoen taiteen teitä monille muillekin. Suomen taidepiirien ensimmäisiin kuulunut supisuomalainen taiteilija houkutteli talonpoikaiselle kotiseudulleen säätyläispiireistä tulleita tovereitaan. Taidemaalari Eero Järnefelt (1863-1937) hakeutui jo vanhastaan kauneudestaan tunnetulle Väisälänmäelle. Kesällä 1893 sen rinteillä syntyi Suomen taidehistorian tunnetuimpiin teoksiin kuuluva Raatajat rahanalaiset eli Kaski, ja kortteeripaikan Rannan-Puurulan talon pihassa hän maalasi akvarellin Isäntä ja rengit."

"Lapinlahti alettiin tuntea juurevana maalaispitäjänä, jossa syntyivät Paavo Ruotsalainen ja herännäisyys, jossa rautatietä kulkivat katsomaan Matti ja Liisa, jossa kaskenkaatajat viersivät ja jossa syntyi Halosten taiteilijasuku."